Tulospalvelu

/
Kuten useimmat Messilän kilpailun jälkimainingeissa huomasivat, tulosten julkaisu viivästyi harmillisesti. Syynä tähän oli lähinnä nykyisen organisaation tottumattomuus käytetyn tulosohjelman kanssa, eikä tuloksia tahdottu millään saada ulos halutussa formaatissa. Nyt olemme ottaneet ohjelmiston niksit haltuun, ja jatkossa tulokset julkaistaan netissä pika pikaa.
Myös muutaman kuljettajan loppuajan kanssa oli myös ongelmaa. Nämä johtuivat siitä, että kuljettajat olivat epähuomiossa päätyneet väärään sarjaan, ja kun heidät siirrettiin oikeaan sarjaan, laski tulosohjelma kokonaisajan väärin, vaikka ek-ajat olivatkin edelleen kuten kuuluukin. Tämäkin bugi johtui yhdestä ohjelman asetuksesta, jatkossa tiedetään laittaa asetukset oikein. Nämä ajat on nyt korjattu kuten myös ko. henkilöiden sijoitukset.
Eikä siinä vielä kaikki. Nykyinen nettisivualustamme ei huolinut .html tiedostoja, mikä on selkeimmin luettava tiedostomuoto jonka tulosohjelmistostamme saa. Tästä syystä avattiin vielä uusi tulospalvelusivu http://tulokset.mtb-enduro.fi/ 
Jatkossa kaikki tulokset tulevat tuonne tulospalvelusivulle. Linkki löytyy myös pääsivun "Tulokset"-lehdeltä.
Voitte laittaa sunnuntaille vedonlyönnin, että kauanko menee tulosten julkaisuun !

Messilän tulokset

/

Messilässä ajettiin eilen ennätyssuurella osallistujajoukolla. Päivän 11 erikoiskoetta nopeimmin selvitti Matti Lehikoinen, Aki Färm jäi 27s ja Ville Tuppurainen ajoi kolmanneksi. Naisten puolella kolmoisvoitto Keskisuomeen Kaisa Härkösen johdolla.

Yleisen sarjan voittaja Matti Lehikoinen tyylittelee :)

Yleisen sarjan voittaja Matti Lehikoinen tyylittelee :)

2. Aki färm, 1. matti lehikoinen, 3. ville tuppuraine, 4. santtu nyman & jarmo valtonen

2. Aki färm, 1. matti lehikoinen, 3. ville tuppuraine, 4. santtu nyman & jarmo valtonen

3.Suvi vacker, 1. Kaisa härkönen, 2. salla oksanen

3.Suvi vacker, 1. Kaisa härkönen, 2. salla oksanen

MTB-Enduro 20v

/

Tiesitkö, että Suomessa on ajettu MTB-Enduroa jo yli kaksikymmentä vuotta? Vaikka lajiin on herätty kansainvälisesti vasta tällä vuosikymmenellä, ovat suomalaiset olleet reippaasti aikaansa edellä. Ensimmäiset MTB-Enduro kilpailut on järjestetty 90-luvun taitteessa, ja ensimmäinen viisi osakilpailua käsittänyt valtakunnallinen Enduro Cup järjestettiin vuonna 1996. Kuluvaa vuotta 2016 voidaankin pitää Suomessa Enduro sarjan 20 vuotis juhlavuotena. MTB:n yleisen kehityksen ja ajan myötä paljon on vuosien varrella tapahtunut ja muuttunut, perusperiaatteet ja lajin syvin olemus ovat kuitenkin edelleen samat. Ajotaitoa korostavat, hauskat kisareitit, luotettavuuden palkitseva kilpailuformaatti ja rento meininki kuskien keskuudessa. Oheisessa Fillari-Lehden artikkelissa tunnelmia ja mietteitä ensimmäisestä Enduro Cupista 20 vuoden takaa.

Pyrimme kesän mittaan julkaisemaan materiaalia vuosien varrelta. Joukostamme löytynee vielä joitakin 90-luvullakin lajia kokeneita. Mikäli löytyy materiaalia menneisyydestä, voitte toimittaa Yhteystiedot-sivulta löytyviin osoitteisiin. Kuvat, videot, tarinat ovat kaikki tervetulleita.

Meet The Crew, Part 6

/
Teksti: Jami Koukku
Meet The Crew juttusarjan päätösosassa piinapenkiin istutettiin itse MTC haastattelija, päätoimittaja ja pyöräilyn ihmemies, Markku Alus! Voitko lyhyesti kertoa kuka on mies parran takana ja mitä kaikkea kuuluu toimenkuvaasi Santa Cruz Enduro sarjassa?
Oon Markku Alus, 27-vuotias helsinkiläinen polkupyöräilijä, opiskelija, yleissäätäjä, sekatyöläinen ja luontoihminen. Itseasiassa nuo edelliset kuvaa aika mukavasti mun toimenkuvaa tulevan kauden kinkereissä. Osallistun Saulin kanssa ratojen suunnitteluun, testaukseen, merkkaukseen ja rakentamiseen. Kisaviikonloppuna toimin ratavastaavana, eli huolehdin siitä, että radat pysyvät kunnossa. Tähän voi kuulua tuulen repimien nauhojen fiksaamista, vaaralliseksi kuluneiden monttujen täyttämistä ja muita ylläpitotehtäviä. Saatan myös toimia 0-kuskina tarkistaen ajanoton toimivuuden ja reittimerkinnät juuri ennen ensimmäisiä kuskeja. Perinteisesti oon myös aloittanut ratojen purkamisen heti viimeisen kuskin vanavedessä, joten palkintojenjaon aikaan mua ei välttämättä bongaa kisakeskuksesta lepäilemästä. Osallistun myös kaikenlaiseen muuhun aina ajanoton pystytyksestä toimitsijoiden ohjeistamiseen, joten yleissäätäjä- sekatyöläinen taitaa kuvata mun hommia parhaiten.
Markku

Markku

Ja markun juuri sisäänajettu silver kashima FOX

Ja markun juuri sisäänajettu silver kashima FOX

Sut tunnetaan erittäin taitavana pyörän käsittelijänä ja yks mieleenpainuvimmista suorituksista oli 2015 Sappeen kisa, jossa taistelit Hardtail Heroes -sarjan voittoon ja yleisessä sijalle 12! Miten tällaiset taidot ovat kehittyneet, kauanko oot harrastanut pyöräilyä?
Hah se oli hieno kisa! Maastopyöräilyä on tullut harrastettua 12-vuotiaasta lähtien, eli semmoiset 15 vuotta. Alussa ajo oli luonnollisesti puhdasta XC:tä ja mun eka kunnon maastofillari oli Marin Hawk Hill. Pirun siisti pyörä, vieläkin muistan sen uuden fillarin ja tietyn White Lightning ketjurasvan tuoksun! V-jarrut tuntu tehokkailta ja renkaat oli rouheet 1.95” IRC:set. 620mm risertanko oli levee ja stemmi normaali 120mm. Vuoden kovaa ajoa se kesti kunnes sain rungon halki emäputken vierestä juuri takuuajan umpeuduttua. Siitä Mariini lähti kokonaisena hitsaukseen johonkin nyrkkipajalle (hinta: 15e), jossa äijät hitsasivat siihen todella rujon vahvikepalan niin kuumalla liekillä, että ohjainlaakeri ja kaikki vaijerit hirttivät kiinni. Vietiin fillari sitten ostopaikkaan korjaukseen ja taisivat siellä katsoa, että mitä helvettiä. Parin päivän päästä oli takuurunko ja uudet osat veloituksetta kiinni.
Tosiaan kyseisellä Mariinilla tuli XC-kisaaminen aloitettua vuoden 2001 Finlandia maastopyöräilystä. Muutaman vuoden ajoin XC:tä ja enduroa kunnes enenevissä määrin maantietä aina vuoteen 2009 asti. Se oli hieno aikakausi, huikeita kisareissuja ympäri Eurooppaa ja kotimaata, good times.
Vuoden -09 jälkeen oli hieman suvantoa pyöräilystä, kunnes päädyin porukkalenkille 10 vuotta vanhalla XC- tykillä joskus vuonna 2010. Meininki oli totisesti muuttunut ja omaan silmään jengin fillarit oli hirveitä monstereita. Levyjarruja, jousi-iskareita edessä ja takana ja painoa niin perhanasti. Muutama tunti ajoa vierähti ja mulle myytiin Commencal Meta runko (terveiset Villelle). Se taitaa olla eräänlainen käännekohta omassa fillaroinnissa ja oikeastaan kokonaan uudenlainen kulttuuri avautui. Ajotaitojen reenaaminen sai aivan uuden merkityksen kun yhtäkkiä alamäkeen piti päästä kovaa. Ennenhän alamäet oli lepäämistä varten!
Porukkalenkeillä ja käytettyjä osia haaliessa tutustui uusiin ihmisiin joiden myötä päädyin pitkästä aikaa endurokisoihin Alhovuoreen 2011. Hissiin meno jännitti, muuten ei niinkään. Helvetin siisti viikonloppu ja muutama top10 EK-aika lämmitti mieltä, vaikka pyörä ja ukko olikin pannutusten seurauksena seuraavan viikon telakalla. Siitä lähtien on tullut ajettua muutama kisa vuodessa. Nykyään endurokisat tarkottaa mulle lähinnä hauskanpitoa ja hyviä pätkiä, joita on siisti ajaa niin kovaa kuin osaa ja uskaltaa. Kaikki taito ja kunto tulee kisoissa laitettua likoon, vaikka mitenkään tavoitteellista kisaaminen ei ole vuosiin ollut.

Alkuperäiseen kysymykseen vastatakseni, omat taidot ovat kehittyneet mahdollisimman monipuolisella ajolla. Kaikki pyöräilyn alalajit on kiinnostavia ja itse tulee ajettua aika erityylisiä lenkkejä, eli polkujyystöä, pelkkää alamäkeä, teknistä kikkailua, maantietä, dirttiä, pumptrackia, cyclocrossia ja työmatkaa. Ja eritoten tulee väärinkäytettyä polkupyöriä. Teknisen kivikkoalamäen selvittäminen 90-luvun ATB-pyörällä tuottaa takuuvarman onnistumisen elämyksen. Ja sitähän tästä pyöräilystä oikeastaan hakee, säväreitä, mahdollisimman monipuolisia.
Ja mitä jäykkiksellä ajamiseen tulee, niin samanlaisella laitteella tän maastopyöräilyn oon ite oppinut. Jäykkishommissa asenne ja fiilis on tärkeintä. Jäykkikset on todella pystyviä laitteita kunhan saa sen oikean raivon päälle. Niitä täytyy oikeasti ohjata ja pakottaa oikeaan suuntaan ja tapella vastaan kun perä koittaa pomppia minne lystää. Just se tilanne, kun pyörä vittuilee vastaan, mutta saat sen taltutettua ja tuhottua seuraavan mutkan, tuottaa sellasen hallinnan tunteen, että eipä ole täysjoustolla ikinä samanlaiselle zonelle asiaa. Siinä ei iskarin säätöjä, optimaalisia rengaspaineita tai osien värikoodausta mieti. Tärkeintä on vaan uus veto ja tavotteena repiä renkaat vanteilta.
Toivotaan tän vuoden Hardtail Heroes –sarjaan kunnon ryntäystä. Ja tiedoks kaikille, Markkuhan ei osallistu 2016 kauden kilpailuihin. Oisko sulla antaa HT-kilpailijoille jotain hyvää kisavinkkiä?
Luottakaa siihen menopeliin ja itteenne. Jäykkiksellä ajaminen isommissa mäissä on kovaa touhua ja siitä pitää olla ylpeä! Loppujenlopuksi tärkeintä on vaan tulla skaboihin nauttimaan hyvästä meiningistä ja tapaamaan uusia ihmisiä. Ja tää pätee kaikkiin, fillarista ja taidoista riippumatta.
Oot myös tunnettu uusiokäyttäjä ja heität kamaa pois vasta kun niistä on puristettu se viimeinenkin pisara. Oisko sulla jotain hyvää tarinaa siitä miten loppuun pyörän pystyy ajamaan?
Kyllähän sitä kamaa hajoo ja kuluu kun ajaa suhteellisen paljon ja kaatuilee siihen päälle. Varmaan yks minkä ainaki jotkut tietää on mun silver kashima Fox 36. Liukuputkista on siis kulunu pinnote reilun 10cm matkalta ja paljas alumiini vilkkuu ilosesti. Sateella se on yks herkimpiä keuloja, mitä oon tyypannu! Ja ehkä yks meikän erikoisuus on, että tykkään tekohengittää laakereita. Koitan myös yhdistellä ehjiä osia ja koota niistä taas jotain käyttökelpoista. Esim. mun takavaihtaja on kasattu kolmesta eri vaihtajasta ja jarruissaki on roskalavalta dyykatut jarruletkut. Jäykkikseen kasasin just takakiekon purkupinnoista ja roskiskehästä. Tällaisessa uusiokäytössä palkintona on eniten se tyydytys kun tietää tehneensä roskasta taas käyttökelpoisen esineen. Hieman rottasta pyörää voi myös hyvällä fiiliksellä paiskoa ympäriinsä.
Kyllähän se silti joskus potuttaa näiden romujen kanssa pelailla ja säätää. Sen minkä rahassa voittaa yleensä ajassa häviää. Onhan sen tarkotukseen koneistetun satulatolpan simmin sujauttaminen paikallaan smuutimpaa, kun koffin tölkin veistäminen muumifiskarseilla. Mut kuuluuhan tähän maastofillarointiin tällanen tietynlainen insinöörimeininki. Kaikki saa säätää fillareitaan omalla tyylillään!
Teet myös näyttäviä ajovideoita. Onko odotettavissa uutta tuotantoa?
Siitä näyttävyydestä tiiä.. Mut joo tuleehan noita tehtyä omaksi iloksi ja joskus oikein julkastuakin, jos joku muukin niistä fiiliksiä sattuisi saamaan. Tahti on ollut noin 1-2 videota vuodessa, eli ei kovin hurja. Varmasti jotain uutta tulee taas vuoden mittaan. Ei noista kuitenkaan etukäteen tiedä. Meikällä ideat kypsyy pikkuhiljaa ja kun kopassa alkaa olemaan valmista niin pyydän broidin kuvaamaan ja katotaan mitä saadaan narulle.
Tuntuu, että Suomessa tehdään melko vähän maastopyörävideoita tätä nykyä. Tääl on kuitenkin paljon kovia tyyppejä joiden ajoa ois siisti nähä. Kotimainen meininki ja tutut paikat inspiroi ihan eri tavalla kun tuplabackflipit rapakon takaa. Eli tehkää niitä videoita, lainatkaa kameroita tai tehkää vaikka puhelimella. Ei hyvä meininki siitä kuvanlaadusta kärsi.
Mitä tavoitteita ja toiveita sulla on kaudelle 2016?
Tärkeimpänä tavoitteena on tietty olla järkkäämässä hienoja kekkereitä jengille, tehä hyviä ja mielenkiintosia ratoja ja saattaa kisaviikonloput kunnialla läpi. Tavotteena on myös hyvät reittimerkinnät, ettei ihmiset pyöri tuolla skuttassa ihan pallo hukassa. Hyvällä meiningillä kun lähdetään ens kautta viemään läpi, niin uskon että saadaan entistä mukavampia, sujuvampia ja parempia tapahtumia aikaan. Ja tietty sitä toivoo, että kisoihin tulis paljon uusia naamoja ja vanhat jaksais pysyä messissä. Ja nuoria kuskeja myös. Junnuja tän lajin parissa ei oo ikinä näkyny liikaa ja SM-sarjassa onkin omat sarjat sekä junnuille että nuorille. Ilman taitavia junnuja ei Suomi tule enduron maailmankartalla näkymään, joten levittäkää ihmiset sanaa ja houkutelkaa myös nuorempaa porukkaa hyvän harrastuksen pariin.
Kiitos haastattelusta, Markku, ja isot tsemit tulevaan kauteen!

Bikeshop.fi testipäivä Hirvensalossa 15.5.

/

Bikeshop.fi järjestää koeajo ja testipäivä Hirvensalon hiihtokeskuskessa sunnuntaina 15.5. Testattavana maasto, maantie ja cyclocrosspyöriä yhteensä yli 60 kpl. Hirvensalo ja sen lähimaastot tarjoavat oivat puitteet pyörien tastaamiseen autenttisissa olosuhteissa, hissipyöräilystä, perus trailiajon kautta maantielle.

"Testiajojen jälkeen tarjoamme virvokkeita, maggarat ja huonoa läppää™"

Tapahtuman FB-sivut: https://www.facebook.com/events/230376984017363/

Meet The Crew, Part 5

/
Teksti: Markku Alus
Meet The Crew-toimitus pääsi tällä kertaa utelemaan uuden kisatoimiston ajatuksia tulevasta kaudesta. Kisatoimisto hoitaa kilpailuiden tulospalvelun, numeroiden jakamisen sekä muita tärkeitä tehtäviä ja on täten erittäin merkittävässä roolissa kilpailuiden onnistumisen kannalta. Tämän kauden kisatoimistoa pyörittävät Henry Wilen, Aleksi Iittainen, Veera Hakaste ja Ville Vuolle. He ovat ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijoita Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiasta ja tarkemmin sanottuna osuuskunta Globaattorista.
Veera, Henry, Ville ja Aleksi.

Veera, Henry, Ville ja Aleksi.

Te tulette siis pyörittämään kauden 2016 Santa Cruz Enduro Seriesin kisatoimistoa ja suomalaisella endurolla onkin pitkät perinteet yhteistyöstä Jyväskylän tiimiakatemian kanssa. Miten päädyitte juuri tähän projektiin?

Henry: Sporttitapahtumat ja tapahtumat ylipäärään ovat kiinnostaneet minua aina. Kuulin tästä enduro case:sta viime vuonna kisatoimistoa hoitaneelta Jari Savolaiselta ja vaikutti mielenkiintoiselta. Hienoa päästä mukaan tutustumaan itselle täysin uuteen lajiin. Moottoripyörien puolelta enduroa on tullut joskus kokeiltua ja seurattua, joten nyt on kiva päästä kokemaan ja näkemään myös tämä puoli.

Aleksi: Henry pisti viestiä ja kiinnostuin ajatuksesta olla järjestävänä osapuolena tämän kaltaisessa tapahtumassa. Urheilu on ollut aina lähellä sydäntäni ja joitakin muita pieniä tapahtumia olen ollut mukana järjestämässä (pikkujouluja yms.).

Veera: Urheilutapahtumien järjestäminen ja niihin liittyvät organisoinnit kiinnostavat sekä uuteen itselle entuudestaan ei niin tuttuun lajiin tutustuminen, jossa menoa riittää. Halu oppia uutta ja kehittyä, sekä mielenkiinto lajia kohtaan auttoivat myös tähän suuntaan.

Ville: Toisinaan on hyvä hakea vaihtelua ja tähän projektiin hyppäsin mukaan varamieheksi, koska samat henkilöt eivät muista projekteistaan johtuen pääse jokaiseen kisatapahtumaan.

Mikä juttu tämä projekti on teidän koulun näkökulmasta?

Henry ja Aleksi: Koulun puolelta tässä on meille hyvä tilaisuus päästä tutustumaan urheilutapahtumien tekemiseen. Tiimiakatemialla opiskellaan ”Learning by doing”- menetelmin, joten tekemisen jälkeen kirjoittamalla esseitä opituista asioista saamme opintopisteitä ja kuittaamme kursseja esimerkiksi juuri tapahtumanjärjestämisestä. Lisäksi tämä tuo toki meille opiskelijoille tärkeää kesätienestiä!

Onkos porukassa aiempaa kokemusta kisatoimiston pyörittämisestä, urheilutapahtumien tai yleensä tapahtumien järkkäämisestä?

Henry: Olen toiminut seitsemänä vuotena Neste Oil Rallissa kilpailutoimistossa, mutta työt ovat olleet autojen seurannasta TV-kuvauksen kautta lehdistötiedote- ja digimediatuotantoon joten suoraan esimerkiksi ajanotosta ei ole omaa kokemusta. Rallin lisäksi olen ollut tekemässä vuonna 2015 Porsche GT3-sarjan osakilpailuja sekä 2014 Suomen MM-rallicross osakilpailua. Olen myös Liigaseura JYP:in ottelutapahtuman kehitysryhmässä ja järjestänyt muuten monenlaisia tapahtumia eri tilaisuuksiin. Tapahtumat ylipäätään ovat siis lähellä sydäntä :)

Aleksi: Yleensä tapahtumien järkkäämisestä on pienissä määrin kokemusta.

Veera: Itsellä on monipuolista kokemusta erilaisten tapahtumien ja kilpailujen järjestämisestä ja organisoinnista, niin tekijä- kuin johtotasolla. Vuosien takainen kisatoimitsija-kurssi on käytynä osana liikunnanopettajan sivuaineopintoja. Muuten yleisesti vastuullisia ja itsenäisiä työtehtäviä, joissa on vaadittu organisointitaitoja ja tarkkuutta.

Ville: Tähänastinen elämä on vietetty rakennusalan parissa.

Henryltä täytyy vielä kysyä, että voisiko motorsportin puolelta kuvitella tuovansa jotain oppeja maastopyöräenduroon?

Henry: Motorsportti puolelta on kyllä tullut nähtyä monenlaisia tapahtumia ja juuri niiden loistavan yhteishengen takia olen tykännyt niitä tehdä. Onkin kiva päästä tsekkaamaan itselle täysin uuden lajin meininki. Vielä ei uskalla vinkkejä luvata kun laji ja sen tapahtumat ovat tuntemattomia, mutta eiköhän jotain ideaa johonkin keksitä! Vähintäänkin oppeja itselle!

Mitäs odotuksia tai tavoitteita teillä on tulevalle kaudelle? Tuleeko ajanotto onnistumaan?

Henry: Tavoitteena on päästä tutuksi lajiin ja saada kaikki toimimaan kuten pitää. Innolla odotan kesän tapahtumia ja toivonkin, että koko meidän tiimi pääsee tähän hyvin mukaan ja voidaan jatkaa tätä sitten tulevillekin kausille. Toiveissa on, että vauhtia riittää ja aurinko paistaa!

Aleksi: Tavoitteena on tutustua uuteen alueeseen, lajiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Opintoja kertyy siinä sivussa. Ajanotto tulee sujumaan kuin tanssi!

Veera: Odotan itselle uuteen lajiin tutustumista, menoa ja meininkiä. Toivon, että luvassa on jännittävä ja monipuolinen endurokausi, jotta viihdettä katsojille riittää ja meille tekemistä kisatoimistossa. Pikkutarkkuutta ja pilkunviilaajan piirteitä löytyy tästä ihmisestä ja ajanottaminen on tuttua aiemmista kisoista eli ajanotot onnistuvat sekunnin sadasosien tarkkuudella!

Ville: Tiimiakatemialla jokainen projekti on koko osuuskunnan yhteinen projekti ja hommat viedään aina täysillä maaliin!

Toivotaan tosiaan jännittävää enskakautta ja viedään todellakin skabat täysillä maaliin! Isot kiitokset porukalle haastiksesta ja tekemisen iloa tulevaan kauteen.

Ilmoitautuminen avattu / Registeratio open

/
Ilmoittautuminen kesän Santa Cruz Enduro Seriesiin on avattu ja löytyy TÄÄLTÄ.
Registeration to the Santa Cruz Enduro Series is now open. Click here.
Muutaman päivän ajan tarjolla on vain kisapassi, yksittäisten osakilpailuiden ilmoittautuminen avataan torstaina 28.4. Kisapassi on tarjolla sarjoihin Yleinen, Naiset, M-40, M-50, Hardtail ja Harraste, ja on myynnissä 15.5. klo 23:59 asti. Kisapassi sisältää ilmoittautumisen kaikkiin viiten osakilpailuun. Ennakkoilmoittauminen kuhunkin osakilpailuun päättyy kilpailua edeltävänä tiistaina, paitsi Levin kohdalla jo kilpailua edeltävänä sunnuntaina.
Levin, Tahkon ja Laajavuoren osallistumismaksu sisältää hissilipun sekä treenipäivälle että kisapäivälle. Messilässä ja Himoksella siirtymät suoritetaan omin voimin. Ainakin Messilässä, Himoksella, Levillä ja Tahkolla itse kilpailu on yksipäiväinen, ja treenipäivä kokonaan vapaa rentoo raidailuun.
Osallistumismaksut:
Juniorit & Nuoret 20EUR kaikissa osakilpailuissa
Muut
Messilä, Himos 43EUR
Levi, Tahko, Laajis 53EUR
Kisapassi 190EUR
Hinnat sisältävät arvonlisäveron.

Meet the Crew, Part 4

/
Teksti: Markku Alus
Meet the Crew toimitus tapasi tulevien kisaviikonloppujen uuden isännän, The Host Miikka Mäkelän aka MotoriikkaMiikan. Miikka tulee houstaamaan kilpailuviikonloppujen lisäksi myös kisavideot ja tulee kauden myötä varmasti tutuksi kaikille!
Jäbä on enemmän uus naama monille enduristeille, niin esittelepä lyhyesti ittes ja kerro vähän miten The host Miikka Mäkelän talvi on sujunut?
Mä oon Miikka, 33 vee helsinkiläinen. Ja kun aika pitkälti titteleitten kautta mennään, niin oon esiintyvä taiteilija, opettaja ja aktiiviliikkuja. Talvi on mennyt kyllä nopeesti. Vähän on pitänyt töitäkin tehdä, että saa voita leivän päälle. Muuten oon liikkunu aktiivisesti, eli oon tanssinut, pyöräillyt, käynyt rinteessä, uimassa tietysti ja salilla tehnyt oman kropan hallintaa. Mahdollisimman monipuolista liikkumista siis.
Mikäs äijän fillarointitausta oikein on? Mistä fillarihommat on lähteny liikenteeseen?
Fillarointitaustakin on monipuolinen! Varmaan nuo fillarihommat on tuolta isältä peritty. Isä ajo aikoinaan paljonkin pyörällä ja käytiin jo pienenä useasti pyöräretkillä. Välillä isä jätti mut laiturinnokkaan ongelle ja lähti ite lenkille.
Ysärin alussa moottoripyörätrial oli Suomessa pinnalla, oli Tommi Ahvalat ja muut. Itteenki se vaikutti ja fillaritrialista se homma sitten lähti. Se tais olla kolmannella luokalla, eli joskus -92, kun naapuri hitsas mun BMX pyörään pienen rattaan ja pohjapanssarin. Sillä vedettiin kivien yli ja taidettiin rakentaa jonkinnäkösiä BMX ratojakin. Siltä ajalta muistan Puuhamaan BMX radan, joka oli se kovin juttu ja siellä oli kunnon meininki ja fillarit.
Myöhemmin, suunnilleen -96, näin Yleltä dokkarin Onko lapseni täällä? jossa esiteltiin Vartiokylän BMX meininkiä. Siellä oli Martti Kuoppa ja muita kovia ajamassa flättiä. Se teki todella vaikutuksen, että miten pyörällä pystyy tekemään tollasta. Heti oli tietenkin pakko saada oma freestylepyörä ja Tampereelta löyty Nishiki Freestyle 10. Sillä tuli reenattua tosi paljon. Kotipaikalla Vammalassa reenattiin talvellakin skeittijätkin kanssa samoilla rampeilla. Lopulta flättiä tuli eniten vedettyä kun en niin kovaksi reikäpääksi itteä kuitenkaan luonnehtisi. Aktiivisesti BMX touhua jaksoi täysikäseksi asti.
Sitten tosiaan tuli toi tanssi ja esiintyminen kuvioihin ja fillarihommat jäi. Myöhemmin vuonna 2010 kaverin innostamana ostin sitten ekan kunnollisen maastopyörän. Ajoin samana vuonna Tahko Mtb:n ja pari muuta kuntotapahtumaa. Se tuntu kuitenkin liian helpolta, kun oli tottunut käsittelemään fillaria flätillä ja ajamaan trialia. Sitten löyty tää enduromaastopyöräily ja alko tuntua, että tää on se mun osa-alue. Tässä on samaa meininkiä ku sillon lapsena, eli tehdään ratoja, on pyöränhallintaa, trialtyyppistä ajoa ja vähän hyppyjä. Tosi monipuolista hommaa. Ja on se luonnossa liikkuminenkin tärkeä seikka varsinkin kaupungissa asuvalle.
Varmaan tosta lapsuuden trial ja BMX taustasta on ihan sikana hyötyä kuitenkin, vaikka aika monta vuotta väliä pyöräilystä olikin?  
Tietysti kaikki bunnyhopit ja tollaset onnistuu helposti, kun on ihan suora siirtovaikutus lajista toiseen. Sit tietysti mutka-ajo ja kontaktin pitäminen renkaisiin tuntuu hiukan vieraammalta. Kaikilla pyörillä hankitut pyöränhallintataidot ja akrobatian tekeminen on varmasti auttanut ainakin kaatumisissa ja nopeissa tilanteissa. Luulen, että just ketteryyden ansiosta oon säästynyt monelta kaatumiselta.
Millon oot ekat enskakisat ajanu? Kerkiitkö ite ajamaan kisaa ollenkaan?
Vuonna 2013 olin ekan kerran Tahkolla harrastesarjassa kokeilemassa. 2014 ajoin pari kisaa ja 2015 kaks plus lämmittelykisan. Nyt ois tarkoitus osallistua juontojen lomassa kaikkiin kisoihin.
Jäbä tulee siis houstaamaan kaikki Santa Cruz Enduro Series kisaviikonloput ja videot. Valmistaudutko jotenkin kisaviikonloppuun hostin näkökulmasta vai meneekö kaikki freestylenä?
Juontojen tekemisessä ehkä tärkeintä on sisäistää tarvittavat asiat etukäteen ja sitten itse tilanteessa elää hetkessä, jollon pystyy esimerkiksi vastaamaan paremmin ihmisten kommentteihin. Ylipäätään mulla on tavoitteena, että juonnot ja ajajakokoukset olis selkeitä, hauskoja ja tiiviitä paketteja, eli ei mitään liirum laarumia tai puuroa. Selkeät ohjeet on myös turvallisuuskysymys ja hyvä viestintä lisää tapahtuman sujuvuutta.
Muuten tässä endurohommassa on itelle tärkeää, että pääsee olemaan mukana tarjoamassa sitä liikunnan riemua ja rentoa hyvää meininkiä sekä tsempata jengiä huippusuoritukseen tai vaan hauskaan viikonloppuun kaverien kanssa. Tässä hommassa yhdistyy hyvin mun viihdyttäjäpuoli ja liikunta-alan osaaja. Kyllä sen on aiemmissa projekteissa huomannut, et mä vaan tykkään tsempata jengiä ja haluun oikeesti, että jengi yrittää ja tekee parhaansa. Se on sydämenasia ja siitä tulee kauheen hyvä lämpö aina sisälle.
Tullaanko Motoriikkamiikkaa näkemään kisaviikonloppuina lavalla? Paljon keikkaa?
Katsotaan jos päätöskisassa olis jotain… ;) Päätoimen ohessa tulee esiinnyttyä 1-4 kertaa kuussa. Jos opettaa esiintymistä niin täytyy sitä käydä tekemässäkin, että tietää mitä opettaa!
Kerropa loppuun vielä tulevan kauden tavoitteista sekä pyöräilyn, että hostina toimimisen näkökulmasta?
Houstin roolissa mun tärkein tavoite on, että homma toimii ja jengi kokee, että kisoissa on hyvä meininki. Tavoitteena on myös kokoajan kehittää omaa toimintaa ja tapahtumaa, että mitä vielä pystyis tuomaan lisää. Esim tarttisko viikonloppu jonkun pienen jutun harjoituspäivän illalle tai sitten kisapäivälle. Tavoitteena on siis, että tapahtuma on aktiivinen, se elää ja kokoajan saataisiin kehitettyä sitä.
Omiin ajoihin ei ihan täysin pysty keskittymään, koska tässä on kuitenkin jonkun verran puuhastelua juontojen kanssa. Jos nyt jonkun kisan sinne 30 sakkiin sais ajettua niin olisin tyytyväinen.
Toi on jo kova tavote Houstin hommien rinnalla! Mikä sit on sun salainen kisa-ase jolla tohon tavotteeseen päästään?
Kyllä se on tää mun kehollinen ketteryys. Joku on joskus kommentoinut, että oot sä aika orava. Mies ja pyörä on aika yhtä, eli eiköhän se salainen ase oo oravana oleminen!
Onko jotain mitä haluisit vielä lisätä?
Kaikille tietysti hirveesti tsemppiä kisoihin ja toivottavasti saadaan uusia naamoja mukaan. Varmasti on hienoja tapahtumia luvassa, enkä millään malttais odottaa että päästään Messilään!
Kiitokset Houstille haastiksesta ja tsemppiä tulevan kauden juontoihin ja koviin tulostavoitteisiin!