Kolmantena Meet The Crew- haastattelussa sanaista arkkuaan joutui avaamaan tulevan kauden turvallisuuspäällikkö ja konemestari Topi Tervaniemi. Topi on kisaratojen taustalla ahkerasti hääräävä henkilö, jonka työpanosta ilman monet pätkät jäisivät syntymättä. Topi on myös rinneturvallisuuden ammattilainen, jonka vankkaa tietotaitoa tullaan hyödyntämään turvallisten, mutta silti haastavien kisareittien suunnittelussa.
Moni ei varmaan heti kärkeen tunnista äijää niin kerropa lukijoille lyhyesti, että mikä mies?
Oon Topi Tervaniemi, 43 vuotta, Mikkelistä lähtöisin ja nykyään asun Jämsässä. Koulutukseltani oon puutuotantotekniikan insinööri, joskaan en oo koskaan työskennellyt kyseisellä alalla. Nykyään teen töitä golfin ja alppihiihdon parissa.
Mites äijän talvi on sujunut? Oot vissiin Himoksella duunissa?
Himoksellahan se on sujunut. Ensin olin lumettajana, sen jälkeen tampparikuskina ja hissimiehenä. Tällä hetkellä toimin SkiPatrol tehtävissä eri projekteissa. Aika työntäyteisesti talvi on siis mennyt.
Mites talvinen vapaa-aika? Tuleeko fillaroitua?
Kyllä se vapaa-aika menee laskemisessa. Muutaman kerran tullut töihin pyöräiltyä ja siinä se sitten onki. Työpäivän pituudet on kuitenkin sellasia napsakoita 10-12 tuntisia niin ei siinä oikein enää huvita lähteä ajelemaan. Harvoina vapaapäivinä pääsee sitten laskemaan. Tänä talvena, kun lumitilanne on ollut vähän heikko, niin on ainoastaan kaks päivää pystynyt laskemaan mettää.
Kuinkas kauan oot sitten harrastanu maastopyöräilyä?
Lääkärin suosituksesta aloitin polkupyöräilyn aikanaan joskus vuonna 2000. Polvileikkauksen jälkeen lääkäri totesi, että polkupyöräily menisi hyvänä kuntoutuksena. Meni kolme kuukautta ja olin saman lääkärin vastaanotolla solisluu ja ranne murtuneena. Tuli hyvää palautetta taas!
No meininki on ainakin ollut kova alusta asti! Tosiaan äijällehän on tälle kaudelle laskettu turvallisuuspäällikön viitta harteille, niin kerropa ootko kauan ollu tekemisissä turvallisuusasioiden kanssa?
Oikeastaan vois sanoa, että viimeiset kymmenen vuotta erilaisten duunien yhteydessä. Ja nimenomaan laskupuolelta on nuo turvallisuusasiat lähteneet liikenteeseen. Jonkin aikaa olin myös mukana vapaapalokuntaharrastuksessa ja siellä nimenomaan EVY (ensivasteyksikkö) toiminnassa. Sieltä se sitten on jotenkin jääny.
Mitkä on hooceimmat evakuointitilanteet missä oot ollu messissä?
Pari kertaa hengetöntä laskijaa on lähetty auttamaan. Ne nyt on niitä pahimpia tietysti. Ja jos viime talvea ajattelee, niin pahin tilanne oli kolme rankavammapotilasta yhtä aikaa. Siinä aletaan olla jo aika tiukassa vauhdissa. Yks lähtee helikopterilla ja kaks lanssilla. Eniten noita tapaturmia sattuu keväällä. Alkoholi ja kova vauhti ei vaan sovi yhteen.
Mitäs tuolla enskaradoilla sitten pitää ottaa huomioon turvallisuuden kannalta?
Meidän on järjestäjän roolissa pidettävä se järki päässä siinä, että minkä näkösiä baanoja tehdään ja mihin vauhteihin lasketaan jengiä menemään. Esimerkiksi mutkissa on otettava tiettyjä turva-alueita huomioon. Meidän on myös katottava sitä, että paikat on pelastuskelpoisia, eli sinne pääsee jollakin tavalla hakemaan ihmisiä pois. Pelastuskelpoisuus ei välttämättä vaadi metsäautotietä, mutta esimerkiksi rankalaudan kanssa pitäisi pystyä kulkemaan esteettä. Jokaisessa jyrkännepaikassa pitäisi siis olla jonkinnäköinen kulkuväylämahdollisuus. Näihin asioihin tullaan kiinnittämään jatkossa yhä enemmän huomiota.
Millaista ulkopuolista apua tulee olemaan kisoissa?
SPR:n EA tulee olemaan paikalla aina kisapäivinä ja se on hyvä käyttövara. Sitten voi tietysti omaa kisaorganisaatiota kouluttaa ja valmistaa tehtäviin. Kaikkein tärkein on kuitenkin se hyvä puhelinluettelo joka kilpailussa, eli kilpailijalla on tieto mihin soittaa onnettomuustilanteissa ja mitä kautta lähteä sitä asiaa purkamaan eteenpäin.
Jäbää nimitetään myös konemestariksi ja yleensä siellä missä bensa dunkkaa niin Topi on jossain lähettyvillä. Ootko paljonki puuhaillu noiden koneiden kanssa?
No kesäisin sitä joutuu työkseen golfkentällä oikeestaan niiden samojen kapineiden kanssa puuhailemaan. Sitä kautta tuttua hommaa.
Mitäs koneita tarvitaan, että saadaan kisaradat valmiiksi? Mistä on eniten hyötyä?
Moottorisaha ja raivaussaha on ne pääasiallisimmat välineet. Mönkijästä ja moottoripyörästä voi olla myös paljon apua ja oikeestaan kaikesta millä nyt pintaa saa rikottua ja paikkoja tuhottua. Eniten hyötyä on raivaussahasta ja se onkin paljon käytössä. Raivaussahassa käytän kolmioterää, koska se ei kulu niin pahasti kuin siima ja sillä saa pienet pajunnysätkin poikki sekä aluskasvillisuuden paremmin tuhottua.
Sä tuut olemaan mukana kaikissa ens kesän kinkereissä, niin mitä odotuksia sulla on tulevalle enskakaudelle?
Se sama hauska ilmapiiri mikä aikasemminkin ja sama mukava tekemisen meininki, niin mikäs siinä. On myös aina mukavaa iteki päästä ajamaan hyviä baanoja. Pyöräkin on saanut päivityksen, niin pääsee sitäkin testaamaan.
Millainen Topi Tervaniemi ei ainakaan ole ja toisaalta mistä sut parhaiten tunnetaan?
Varmaan hätäily on semmonen mikä ei tuu ensimmäisenä asiana esiin. Aika rauhallisin mielin yleensä kaikkiin tilanteisiin tulee lähdettyä. Ja mistä varmaan eniten tunnetaan on tuo vapina, eli Parkinsonin tauti, mutta sen kanssa mennään edelleenkin ihan niinku ennenki.
Onks jotain mitä haluisit vielä mainita?
Hyviä kelejä toivon kesäksi ja yritän rikkoa itteäni vähemmän tänä vuonna. Viime vuonnahan meni sillon Himoksella solisluu ennen kisoja. Ja itseasiassa kauden lopettajaisissa samalla pätkällä meni sitten peukalo poikki ja sijoiltaan. Mä nykäsin sen samantien paikalleen ja teippasin siellä metässä ja sanoin jätkille, että nyt on puolituntia aikaa ajaa, sit rupee sattuu. Team Tuskan kauden lopettajaiset, niin mitä muuta voi olettaakaan!
No niinpä! Kiitti haastiksesta ja tsemppiä tulevaan enskakauteen!
