Kuten monet jo tietävät, MTB-enduron SM-sarjan taustalla on tapahtunut mullistavia uudistuksia. EBA:n hallitus on myynyt SM-sarjan kilpailutapahtumien järjestämisoikeudet 4Seasons Cyclingille, eli Sauli Hjerpelle, joka vastaa kauden 2016 läpiviennistä. Jotta epäilyksen savuverho uudistuksen edestä hälvenisi, olemme päättäneet esitellä vuoden 2016 Santa Cruz Enduro Seriesin taustalla vaikuttavat avainhenkilöt. Aloitamme juttusarjan Meet the Crew haastattelemalla koko uudistuksen päähenkilöä, iso pomo-ratamestari-enduromaisteri Sauli Hjerppeä.
Markku: Paljon uutta on tapahtunut enduron SM-sarjan järjestelyjen taustalla. Äijä on niin sanotusti ottanut ohjat käsiin. Kerropa nyt ensimmäiseksi, että mikä mies? Kuka on Sauli Hjerppe?
Sauli: Hjerpen Sauli on insinööri, joka on harrastanut maastopyöräilyä opiskeluajoista lähtien aika melkoisen aktiivisesti.
Sä oot käsittääkseni ollut melko pitkään jo näissä endurokuvioissa mukana, niin millos oot aloittanut maastopyöräilyn ja millos kisaaminen on tullut mukaan kuvoihin?
Se oli kesällä -99 kun ylipäätään aloitin maastopyöräilyn. Seuraavana kesänä vuonna 2000 silloisen Vaasan seudun mtb:n pyöräilykaverit sai sitten houkuteltua mut ekoihin kisoihin. Sinä kesänä kävin ajamassa Tahko mtb:n ja pari endurokisaa. Enduro tuntui heti alusta lähtien omalta jutulta. Eli 16 vuotta on nyt siis tullut ajettua enskakisoja.
Näkemystä skabaamiseen siis löytyy. Missä vaiheessa järjestelyhommat sitten tuli mukaan kuvioihin? Mitkä oli ekat skabat missä olit mukana järjestämässä?
Tarkkaa vuotta en muista, mutta se on tainnut olla 2003 tai 2004, kun järjestettiin Vaasassa silloisen enduro-cupin osakilpailu. Se oli ensimmäinen pyöräkisa, jota olin järkkäämässä.
Mites tähän on nyt sitten päädytty, että vuoden 2016 Santa Cruz Enduro Seriesin järjestelyt on sun vastuulla? Mistä ajatus tällaisesta organisointimallista oikein lähti?
Tosiaan viime vuosikymmeneltä astihan on tullut oltua aktiivisesti mukana endurokisojen järjestelykuvioissa. Se oli sitä aikaa kun seurat hyvin pitkälti järjesti kilpailuja ja EBA organisoi kilpailukalenteria. Vuonna 2009 sitten ja siinä vuosikymmenen vaihteessa käytiin ajamassa ensimmäisiä Maxiavalance kisoja Euroopassa ja silloin alkoi tosiaan näkyä ensimmäisiä viitteitä eurooppalaisen enduroskenen heräämisestä. Siellä se oli nähtävissä, että homma oli ja tulee olemaan hyvin vahvasti alamäkipainotteista. Suomessahan se ei vielä tuohon aikaan ollut sitä.
Eikös silloin 2009 maissa ollut vielä näitä pitkien pätkien tasamaaendurokisoja Suomessa?
Joo perinteiseen tyyliin vedettiin. Trikoot kireellä ja kieli vyön alla! Ja tosiaan noiden Euroopan reissujen myötä pitihän sitä kotimaahankin saada sellaisia kisoja missä EK:t oli enemmän alamäkeen. Ja kun homma ei oikein muuten lähtenyt onnistumaan, niin piti sitten itse lähteä järjestämään niitä yksittäisiä alamäkipainotteisia kisoja.
Myöhemmin tämän vuosikymmenen puolella kun muutamat nykytrendin mukaiset endurokisat olin käynyt Euroopassa ajamassa, niin siellä näki että kilpailujen järjestäjinä toimivat tosiaan yritykset, eikä seurat. Ja olihan se touhu sen myötä jokseenkin isompaa ja ammattimaisempaa. Siitä sitten alkoi hiljalleen rakentua ja kehittyä sellainen ajatus, että ehkä sen voisi tehdä näin Suomessakin.
Aivan varmasti voi! Tällaista järjestelymuotoa ei taideta Suomen pyöräkisoissa vielä oikein suosia?
Joo ei taideta. Tahko MTB taitaa olla ainoa, joka tosiaan on toiminimen pyörittämä tapahtuma.
Kyllä! No mitäs kaikkea peruskisaviikonloppu tai sen valmistelu sitten sisältää kun et vissiin tulevalla kaudella enää kisaamaankaan kerkeä?
No ihan aluksi homma lähtee siitä, että ennen kilpailuviikonloppua käydään hyvissä ajoin tekemässä alustava reittisuunnitelma kohteessa. Eli hyvin vahva ennakkosuunnitelma aina on, että niitä ratoja ei siinä kokonaisuudessaan keksitä paria päivää ennen treenien alkua. Suunnitelmiin saattaa tietysti ihan viime metreillä tulla muutoksia, jolloin mennään aina tilanteen mukaan.
Näin järjestäjän näkökulmasta se varsinainen kilpailuviikonloppu on sitten vähän pidempi kuin pelkkä lauantai ja sunnuntai. Pari päivää ennen treenien alkua mennään paikan päälle ja siinä on vuorokausi tai kaksi aika tiukkaa työntekoa, että saadaan radat merkattua ja viimeisteltyä kisakuntoon lauantaiaamuksi. Lauantaina kun treenit alkaa niin on ensimmäiset hetket, jolloin itse pystyy vähän hengähtämään. Toki lauantaina pitää vielä pohjustaa sunnuntaiaamua. Sunnuntaiaamuna on vielä aika härdelliä, jotta saadaan toimitsijat paikalleen, ajanotto pystyyn, kuskit reitille ja kaikki muu tarpeellinen hoidettua. Kun kuskit on reitillä niin sitten helpottaa taas hetkeksi. Lopuksi on vielä ratojen ja ajanoton purku ennen kuin päästään kotimatkalle.
Hommaa siis riittää. Äijä on tässä hommassa myös mukana ratamestarin tittelillä niin kerropa mistä hyvä erikoiskoe muodostuu, mikä on se resepti? Ja ehkä laajemminkin, että mistä hyvä kisarata kokonaisuudessaan muodostuu?
Itse kannatan ratojen suhteen monipuolisuutta. Yksittäinen erikoiskoe voi olla sinänsä aika suppeakin tarjonnaltaan, eli siinä ei välttämättä tarvitse olla suuria vaihteluita, mutta sitten taas EK:t voi olla keskenään hyvinkin erilaisia. Siihen olen ainakin tähän asti pyrkinyt, että kisasta löytyy monenlaisia ja luonteeltaan erilaisia erikoiskokeita. Tämä tehdään joko niin, että on keskenään kokonaan erilaisia erikoiskokeita tai, että erikoiskokeilla on selkeästi erilaisia osuuksia.
Muuten ratoja miettiessä tulee punnittua kuskien kykyjä monelta kantilta. Tavoitteena on myös, että jokaiselle kuskille löytyisi EK tai osuus mistä tykkää ihan hulluna ja todennäköisesti monelle kuskille löytyy myös sellainen osuus mistä ei oikein tykkää. Uskoisin, että omalta mukavuusalueelta venyminen ja sellaisenkin pätkän ajaminen mistä ei oikein tykkää, loppupeleissä kehittää kuskeja. Ja yhden asian olen huomannut tässä vuosien varrella, että mielipiteet hyvästä EK:stä menee aika hyvin ristiin. Eli jos tehdään vaan yhdenlaisia pätkiä niin silloin miellytetään hyvin kapeaa joukkoa. Siksikin kannatan hyvin monipuolisia erikoiskokeita.
Tän takia siellä on niitä pottumaisia mutkia!
Niin! Ne voi opettaa jotain!
No mitäs odotuksia tulevalle kaudelle? Onko endurokansalle luvassa hyviä kinkereitä?
Kyllä varmasti on hyviä kinkereitä tiedossa! Tavoite on, ja näyttää ihan hyvältä sen suhteen, että saadaan vähän näyttävämpi ja isompi show kisapaikalle järjestettyä ja saadaan näin enemmän tapahtuman tuntua. Varmasti myös reitteihin tullaan panostamaan aiempaa enemmän ja saadaan kaivettua tulevan kauden kilpailupaikoista vieläkin enemmän irti!
Kuulostaa hyvältä. Pelottelin sua jo etukäteen vikalla spessukysymyksellä, niin kerropa vielä lopuksi joku mehevä endurosalaisuus itestäs?
Hahh! Mehevä endurosalaisuus? Jaa-a. Nyt täytyy oikein miettiä mitä löytyis..
Onko skaboihin liittyen mitään rituaaleja tai outoja tapoja, että pitää olla edellisen hyvin menneen kisan aikana likaantuneet sukat jalassa tai muuta?
Ei ole kyllä mitään rituaaleja, eli siinä mielessä aika tylsä tapaus. Hmm.. Joskus ennen vanhaan tul tankattua kovastikin kilpailua edeltävänä päivänä, mutta sitten kun huomasi, että sekin alkoi lähinnä lihottaa, niin viime vuosina sitäkään en ole enää harrastanut. Sen verran kauan kuitenkin kiertänyt näitä kotimaan endurokisoja, että lähinnä aamulla vaan menee numerolapun kanssa viivalle ja siitä lähetään. Ei sen suurempia paljastuksia löydy nyt tähän hätään!
Täytyyhän se joku raja pitää. Kiitti äijälle haastiksesta ja tsemppiä tulevan kauden haasteisiin!
